Veden laadun tutkiminen
Ylä-Savon Vesi Oy:n veden laatua tutkitaan terveysviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisää tietoa löytyy Veden laatu – osiosta.
Mikäli haluat tarkistuttaa itse kaivoveden tai kiinteistösi veden laadun, voit tehdä sen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Laboratoriot löytyvät täältä.
Häiriötilanteet
Veden harmaus ja sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Veteen voi päästä ilmaa esim. vesijohtoverkoston korjaustöiden yhteydessä. Vesi kirkastuu astiassa seistessään melko nopeasti. Kuuma vesi on lähes aina sameaa.
Häiriö poistuu yleensä juoksuttamalla vettä reilusti hanasta. Ilma voi aiheuttaa kolinaa poistuessaan putkistosta. Mikäli tunninkaan veden juoksuttaminen ei poista ongelmaa, ota yhteyttä vesilaitokseen.
Ruosteisen näköisen, samean tai ummehtuneen hajuisen veden aiheuttaa yleensä kiinteistön omista putkista tai kaupungin/kunnan yleisestä vesijohtoverkostosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen. Sakan irtoaminen johtuu yleensä siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden vuoksi tai vesijohtoverkostossa on tapahtunut paineisku.
Veden sameus ja värjääntyminen ruskeaksi eivät periaatteessa ole terveydelle haitallista, mutta veden juomista kannattaa silti välttää kunnes vesi on taas kirkasta. Rauta- ja mangaanisakat vedessä voivat aiheuttaa vesihanojen ja pesukoneiden sihtien tukkeutumista ja lisäksi värjätä vaaleata pyykkiä.
Häiriö poistuu yleensä juoksuttamalla vettä reilusti hanasta. Mikäli tunninkaan veden juoksuttaminen ei poista ongelmaa, ota yhteyttä vesilaitokseen.
Veden juoksuttaminen hanasta ei aiheuta suurta lisää vesilaskuun, sillä yleensä 10 minuutin juoksuttaminen on jo riittävä ja siinä ajassa vettä menee noin 120 litraa eli 0,12 m3. Tämä tekee rahassa noin 0,43 – 0,60 €, kun hinnassa on mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä alv 24 %. Veden juoksuttaminen tunnin ajan hanasta maksaa vastaavasti 2,6 – 3,6 €, kun arvio on, että vettä menee hanasta maksimissaan 720 litraa tunnissa eli 0,72 m3 tunnissa.
Vesijohtovuotoepäilystä tulee ilmoittaa ao. kunnan/kaupungin vesilaitoksen toimistoon virka-aikana ja muina aikoina päivystäjälle. Yhteystiedot löytyvät täältä.
Toiminta pohjavesialueilla
N. 60 % suomalaisten käyttämästä vedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan kaikilla pohjavesialueilla yhteensä n. 5,4 milj. m3/vrk. Tästä käytetään n. 0,7 milj. m3/vrk.
Pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, mutta ne ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella (n. kolmannes pohjavesialueista) ja vähiten Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla.
Vuodesta 2015 alkaen ELY-keskus on luokitellut pohjavesialueet vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
1-luokka: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin.
2-luokka: Muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella 1-luokassa tarkoitettuun käyttöön.
E-luokka: Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
Pohjavesialueiden paikkatietoja voi ladata SYKE:n Avoin tieto -palvelusta.
Lähde: Ymparisto.fi 2017. Pohjavesialueet. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765.
Suomen pohjavedet ovat pääsääntöisesti erittäin hyvässä kunnossa. Jotta pohjavesien laatu säilyisi yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa, on niiden suojelu erityisen tärkeää.
Muun muassa teollisuus, kaatopaikat, maanalaiset öljysäiliöt, jätevesien käsittely ja tienpito voivat uhata pohjavesialueiden puhtautta.
Pohjaveden suojelusta säädetään muun muassa ympäristönsuojelu– ja vesilaissa sekä laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lainsäädännön tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista.
Pohjavesialueita suojellaan myös alueellisilla suojelusuunnitelmilla. Näitä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia käytetään apuna muun muassa maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä toiminnanharjoittajien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä.
Tarkkana siellä pohjavesialueella -esitteestä saat hyviä vinkkejä pohjaveden suojeluun kotisi tai esimerkiksi mökkisi lähiympäristössä!
Lähde: Ymparisto.fi 2017. Pohjaveden suojelu. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjaveden_suojelu(17760.
Uusia maalämpöjärjestelmiä (energiakenttiä, joihin tulee useita 200 -300 metriä syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi lainkaan pohjavesialueelle.
Vanhan lämmitysjärjestelmän korvaaminen maalämpöjärjestelmällä tulee harkita pohjaveden suojelun kannalta tapauskohtaisesti. Tällöin tulee selvittää yhdyskuntien vedenottamoille tai naapureiden vedenotolle aiheutuvat riskit sekä arvioida, onko muutoksella etua pohjaveden suojelun kannalta.
Energiakaivojen poraamiseen ja lämmönkeruuputkiston asentamiseen liittyy mm. pohjavesien suojelun kannalta seuraavia riskejä:
Kaivoja porattaessa saatetaan aiheuttaa muutoksia kallionrakoilussa ja näin vaikuttaa pohjaveden virtaukseen, määrään ja pinnan tasoon alueella.
Kaivoja porattaessa puhkaistaan maakerrokset, jolloin saatetaan mahdollistaa esim. varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella olevien likaantuneiden tai heikompilaatuisten orsivesien valuminen puhtaaseen pohjaveteen.
Kaivot porataan usein 200–300 metriä kallion sisään, jolloin on mahdollista, että laadultaan huonompi kalliopohjavesi ja hyvälaatuinen kalliopohjavesi sekoittuvat ja pohjaveden laatu heikkenee.
Lämmönsiirtoaineen vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikentymistä tai pilaantumista.
Energiakaivojen suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja näihin liittyvistä riskeistä on runsaasti tietoa Ympäristöministeriön oppaassa ”Energiakaivo – Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa” (Ympäristöopas 2013).
Lisätietoa maalämpökaivojen rakentamisesta: ao. kunnan/kaupungin rakennusvalvonta
Havainnoista (esimerkiksi romuautot, laittomat kaatopaikat, liikennevahingot, joissa on päässyt kemikaalia/polttoaineita valumaan maahan) tulee ilmoittaa ao. kunnan ympäristöviranomaiselle ja onnettomuustapauksissa myös Pelastuslaitokselle.